Kirurgian harjoittelu - 3 ja 1/2 viikkoa takana

Kolmaskin viikko harjoittelua takana, ja neljäskin jo puolessa välissä! Viime viikolla minulla oli väliarviointi, jossa selkeytimme sekä opettajan että ohjaajan kanssa loppuharjoittelun tavoitteitani. Näin ollen minulla oli viime viikolla omia potilaita, joita hoidin lähes omatoimisesti. Jaoin heille lääkkeet, annoin antibiootit ja vastasin kellonsoittoihin. Sain myös tilata ikiomalle potilaalleni laboratoriokokeet sekä kontrolliröntgenkuvat! Kivaa!
Tämän viikon alussa otin uuden oman potilaan, jonka haastattelin, ohjeistin leikkausta varten ja vein leikkaussaliin. Lisäksi oli mukana salissa, kun hänet operoitiin. Olin vielä mukana potilaan siirtyessä teho-osastolle jatkohoitoon. Tänään sitten sain omani kotiin eli potilas palasi takaisin osastolle toipumaan. Hän oli hyvin virkeänä ja tyytyväisenä oloonsa. Kertoi myöskin minun olevan oikealla alalla, kun olin kiinnostunut SEKÄ hänen ETTÄ huonetoverin voinnista ja mielialasta (molemmat kun lähtivät saliin yhtäaikaa ja palasivat sieltä samoin perä jälkeen).
Eilen meillä oli opiskelijoiden olohuone, jossa tapasin muut harjoittelussa olleet luokkatoverini. Oli mukavaa purkaa tuntemksia ja kokemuksia hyvässä hengessä tuttujen ihmisten kanssa. Monet sanoivat, etteivät voisi vielä kuvitella tekevänsä osastolle keikkaa (eli käydä tekemässä yksittäisiä työvuoroja). Itse olin ajatellut samoin siihen asti, kunnes tajusin, että hei miksi en muka voisi? Osaanhan minä perusasiat ja harkan aikana olen oppinut osastoni luonteen ja päivärytmin. Sehän on ollut tarkoituskin, eikö vain? Kaikkea ei voi kuitenkaan oppia, ja vasta työelämässähän se oppiminen kunnolla alkaa.
Ensi viikko minulla onkin ihan spesiaali, maanantaina menen alueelliseen koulutukseen, jossa kerrotaan juuri minun osastoni potilaiden hoidosta, tiistaina teen aamun fysioterapeuttien kanssa (ja olen loppuarvioinnissa, IIK!) ja sitten keskiviikkona viimeisenä työpäivänäni olen farmaseutin oppilaana.
Viimeisiä harkkapäiviä innolla odotellen!